Yhteystiedot

HEIMO HOKKANEN

Puh. 040-5576611

heimo.hokkanen@vaasa.fi

Vähänkyröntie 49 F
66500 Vähäkyrö

www.heimohokkanen.fi

Koputus Tv-ohjelma:

http://www.tv7.fi/vod/player/?program=3945



==================


Alla olevasta KD-linkistä
pääset Kristillisdemokraattien
sivuille!

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:203177 kpl

Onko korona pahis tai hyvis - vai molempia?

Kohta vuosi on taisteltu näkymätöntä vihollista vastaan monin eri
tavoin. Pääosin pelottelun kautta on saatu maailmaan ilmapiiri, joka on
rasittanut ihmisten mieliä. Vuosi sitten, kun koronaa alkoi ilmaantua,
mediat ryöpyttivät ulkomaisia uutiskoosteita, jossa esimerkiksi Italian
Bergamon kaupungin joukkohautaukset ja kertomukset suurista
kuolinmääristä nostatti ihmisten tukat pystyyn pelosta.

Pelon ilmapiiriä on myös luotu Suomessa pitkin koronavuotta.

Ihmisten yksinäisyys on tiivistynyt monenlaisina ongelmina. Nuorten
pahoinvointi on mielenterveyden puolella lisääntynyt. Opetuksen
heiluessa, etäopetus, lähiopetus ja taasen etäopetus, sitä rataa se on
mennyt.

Suomi on kuitenkin Luojan armosta selvinnyt erinomaisesti pandemiasta,
jos katsotaan kuolleisuuden lukuja.

Koko tautiajan on tavallinen ihminen ollut ihan ihmeissään. Maskeja, ei
maskeja. Rokotus alkaa, ei ole rokotteita? Kirkkojen väkimäärää
rajoitettiin, kun samalla ravintolaan sai ottaa kymmenkertaisen määrän
asiakkaita? On Avin määräyksiä, Koronanyrkin, sairaanhoitopiirin ja maan
hallituksen määräyksiä ja suosituksia ym. Lisäksi infektiolääkärin kuva
on melkeinpä joka lehdessä samalla paikalla ja ohjeita tuli ja tulee
jatkuvasti.

Pahis tietenkin, että se tappaa, siis tuottaa kuolemaa. Toisaalta
kuolema on kaikilla jossain vaiheessa edessä ilman tätä tautiakin.
Korona on ollut pahis siinä mielessä, että suuri osa toiminnoista
"sammutettiin".

Pahis myös, että hoitovelka kasvaa ja sen purkaminen vie vuosia. Tuon
hoitovelan hoitamiseen tarvitaan myös rahaa kaupungin budjettiin.
Hammaslääkärijonojen purku vie oman aikansa, samoin
perusterveydenhuollon hoitojonot olisi syytä purkaa hyvin nopeasti.

Hyvis on korona ollut kuntien ja kaupunkien talouden kannalta. Sadat
kunnat olivat ennen koronaa alijäämäisiä, ja hupsis yht`äkkiä kunnat
ovat plussan puolella reilusti. Siis korona oli hyvis siinä mielessä.
Vaasankin kohdalla ihan kuin taikasauvalla lähes 25 miljoonan alijäämä
katosi. Tämä on tietenkin kaupungin johdon kannalta hyvä asia ja myös
kuntapäättäjienkin osalta. Tämä tilanne ei kuitenkaan jatku näin.
Kuntatalouden ongelmat piilevät rakenteissa ja kuluissa. Valtio on nyt
tässä tilanteessa ohjannut koronatukia suurissa määrin kunnille ja näin
on vältytty kriisikunniksi siirtymiseltä. Valtio lapioi yli miljardin
kunnille, mutta mitään pääomaa ei ole ollut, josta tämä vaje olisi
täytetty. Kaikki tämä ”lapiointi” on velalla katettua. Ja
loppujenlopuksi kansalaiset maksavat koko tämän korjausliikkeen
veroillaan!

Lopuksi ns. digiloikka toi vauhtia etätyöhön. Enää ei kukaan mitannut
työpisteen luxeja tai katsonut minkälainen ergonomia oli keittiön pöydän
ääressä tehdyissä töissä. Lautakunnat ja
kaupunginvaltuusto ovat oppineet pitämään kokouksia Teamsin kautta. 

Sama sähköinen ilmapiiri ei ole syntynyt
sähköisiin välineisiin, kuin valtuustosalissa tai lautakunnan kokouksissa ollessa.  Aika

näyttää, miten nämä "loikkaukset" pitävät tulevaisuudessa vai palataanko
heti "lukkojen" auettua samanlaisiin käytäntöihin, kuin ennen koronaa.

Heimo Hokkanen

=========================================================

Vaasasta homevapaa kaupunki

Vaasan kaupunki on kuluttanut melkoisia summia uudisrakentamiseen viimeisten vuosien aikana.  Nyt olisi syytä jatkossa varata budjettiin korjausrakentamiseen varoja. Homeiset rakennukset ja sisäilmaongelmaiset toimitilat eivät ole kaupungin työntekijöille tai kaupunkilaisille ollenkaan hyvä asia.

Koulujen sisäilmaongelmat ja homeisuudet ovat tuottaneet paljon ongelmia ihmisten terveydelle. Jatkossa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös korjausrakentamisen osalta siihen, että rakentamisen valvontaa tehostetaan ja vastuutetaan.

Kaupungissamme on ns. Sisäilmatyöryhmä, josta ei paljonkaan kuultu. Vuoden 2016 aikana ovat kokoontuneet 4 kertaa, mutta mitään pöytäkirjoja ei ole luettavissa. Tekevät ilmeisesti muistioita joita ei ole nähtävillä. Tähänkin lisää läpinäkyvyyttä.  Nyt olisi aika selkeästi käydä läpi kaikki ne rakennukset joissa on ongelmia ja kertoa myös niissä työskenteleville, kuinka asia on.

Sairauspoissaolot ja ongelmat terveyden kanssa ei ole leikin asia. Jotkut ovat saaneet ongelmia loppuelämänsä ajaksi. Suhtautuminen home ym ongelmiin ei ole ollut sillä vakavuuden tasolla kuten asia edellyttäisi.

Kun on kulkenut hallintotalon käytävillä ja kellareissa, niin voi ihan hyvin todeta toiselle valtuutetulle, että haista home! Ja kyllä sen haistaa. Tämä koskee myös monia muita rakennuksia kaupungissamme. Iloisen poikkeuksen tekee Palosaaren ”käyttämätön” koulu, jossa oli Vaasan koulujen puhtain sisäilma.

Jos kaupunki on pyrkimässä hiilivapaaksi kaupungiksi, niin syytä olisi myös pyrkiä homevapaaksi Vaasaksi.

  

Heimo Hokkanen

Selkärankaisuutta tarvitaan päätöksenteossa

Vuosien varrella olen huomannut, että monet valtuutetut Vaasankin valtuustossa ovat vältelleet ikävien asioiden käsittelyä ja sama on koskenut myös useita virkamiehiäkin.

 Kun yhteiskunnassa tarvittaisiin entistä enemmän läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, niin näyttää siltä, että enemmän suhmuroidaan hallinnon kiemuroissa.

Kansalaiset tarvitsevat päättäjiltä ja virkamiehiltä suoraselkäisyyttä todeta asioita joissa on tehty virheitä. Jos kaupungin selkäranka, joka on luottamushenkilöt ja virkamiehet, alkaa muuttua skolioosiksi (tarkoittaa selän ja selkärangan kieroutumaa), niin asiat eivät jatkossakaan suju asiallisesti.

Kansalaisia ei pidä pompotella luukulta toiselle ei teknisen puolen asioissa, eikä myöskään terveydenhuollon puolella. Terveydenhuollon palveluita pitää kehittää asiakasystävälliseen suuntaan. Esimerkkejä palveluiden ontuvuudesta on pilvin pimein. Kun soittelee terveyskeskukseen, niin puhelimessa saa jonottaa pitkiä aikoja. ”Olette jonossa, jonotus on ilmaista, ni är kö….” ja niin edespäin. Se ei paljon lohduta, että jonotus on ilmaista, kun aikansa on jonottanut, niin puhelinaika on päättynyt. Mareva, sekä muita koetuloksia saa soitella moneen kertaan, kyselijöitä on paljon ja vastaajia vähän. Olisikohan syytä kehittää tuotakin puhelinpalvelua asiakasläheiseksi. Jos henkilöiden määrä ei riitä, niin sitten on päättäjien vain yksinkertaisesti todettava, että rahaa tarvitaan resursseihin, että palvelut saadaan hoidettua. Tämä kysyy sitä selkärankaa, että mihinkä me ne kansalaisilta kerätyt verorahat laitamme. Mikä on siis tärkeysjärjestys. Veroja kerätään siksi, että kansalaisten peruspalvelut turvataan. Kun uusi valtuusto kokoontuu (kuka siellä sittenkin istuneekin), on siellä tarkoin arvioitava, että mikä on tärkeysjärjestys asioiden hoidossa!

Sama koskee investointeja, sillä nyt on arvioitava, että millä velalla korjataan homekoulut, sisäilmaremontit ym.  Turvataan vanhuspalveluiden ja terveydenhuollot tarpeelliset investoinnit. Hevosareenat kuuluvat yksityisen rahoituksen piiriin samoin myös muut humputukset, hiihtoputket ym. Keskitytään nyt olennaisiin asioihin seuraavalla valtuustokaudella.

On myös suoraselkäistä, että hallintokunnat kertovat ne todelliset tarpeet palveluiden järjestämiseen, eikä niitä sitten jollakin kaupunginhallituksen kakkuformulla leikata kapeammaksi. Jos näin käy silloin voimme taasen odottaa ontuvia palveluita ja se merkitsee, että päättäjillä on skolioosi, elikkä selkärangan kieroutuma ja siitä ei hyvää seuraa kansalaisten kannalta.

Heimo Hokkanen

Kaupunginvaltuutettu KD

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Vanhusten kotihoitoon on saatava lisää aikaa

 

Vanhusten kotihoitoa on kehitettävä reilusti myös Vaasassa. Olisi saatava enemmän aikaa hoivaan. JHL:n vanhustyön ammatillinen verkosto arvioi, että kotihoidossa työajasta vain noin 40 prosenttia on varsinaista asiakastyötä. Noin 60 prosenttia ajasta kuluu kirjaamiseen, matkoihin, palavereihin ja muuhun hallinnointiin. Arvio on vielä rankempi kuin mitä valtiontalouden tarkastusvirasto esitti vuoden 2010 tuloksellisuuskertomuksessaan. Sen mukaan työntekijät käyttävät työajastaan keskimäärin vain runsaat puolet välittömään asiakastyöhön. Muu aika menee asiakas- ja potilaskirjauksiin. On tärkeää, myös että työntekijöitä on riittävästi. Usein vanhusten omaiset asuvat kaukana ja käynnit heidän puoleltaan ovat harvassa. Perusturva kotona olemiseen perustuukin hoitohenkilökuntaan.

Koska suuntana on, että yhä enenevässä määrin ihmisiä aletaan hoitaan kotona, jotta laitoshoidolta vältyttäisiin, olisikin tarpeellista katsoa kuinka voimavaroja hoitoon lisätään.

Vaikka kaikki tarpeellinen tehtäisiin, niin aina ei kodissakaan voi tuntea turvallisuutta. Hoitajat käyvät 3 – 4 kertaa päivässä ja yöpartio saattaa käydä kerran yössä, siitä huolimatta vanhus voi tuntea turvattomuutta omassa kodissaan.

Omien vanhempieni kautta sain tuntumaa Vaasan kotihoitoon. Henkilöt jotka siellä työskentelivät olivat oikeita ihmisiä omalle alalleen. Hoitajat venyivät tehtävissään, jopa niin, että he saattoivat huolehtia joistakin asioista työajan päättymisen jälkeenkin.

Todettava on kuitenkin, että aikaa oli vähän käytettävissä. Nyt vanhempani eivät tarvitse maallista hoitoa, kun saavat nauttia taivaallisesta huolenpidosta.

 Jos todella haluamme panostaa kotihoitoon, niin annamme hoitajille enemmän aikaa olla vanhuksen kotona. Tällöin vanhuskin voi vaikeissakin tilanteissa tuntea turvallisuutta. Vanhuksen kanssa voitaisiin, esimekiksi askarrella tai voimistella kevyesti. Samoin mahdollinen kauppa-apu olisi tervetullut lisä. Jos vanhus jotensakin vielä liikkuu ja kauppa on lähellä, niin voisi ihan hyvin käydä pikkuostoksilla vanhuksen kanssa. Pelkkä kaupan ilmapiiri jo piristäisi vanhusta.

Vanhuksia onkin melkoinen määrä, jotka joutuvat kuitenkin laitoshoitoon monistakin syistä, silloin on syytä panostaa ns. ”laitoksiin”, että ne olosuhteet pyrittäisiin rakentamaan kodinomaisiksi ympäristön ja hoivan osalta. Näihin tilanteisiin on ratkaisun avaimet tulevilla päättäjillä!

 

Heimo Hokkanen