Tämän julkaisen ennen kuin sitten kerättiin 5600 nimeä ja päätöksenteossa 139000 myönnettiin lisämäärärahaa, jotta kirjasto voi jatkaa

PALOSAAREN KIRJASTO JÄLLEEN MAALITAULUNA

Koska virkamiehistön kertoileman mukaan Palosaaren kirjaston kävijämäärät ovat ikään kuin vähentyneet, niin olisi hyvä asia pitäytyä viime vuosien tietoihin, jotka ovat faktoja tilastoja. Esimerkiksi vuosien 2020 – 2023 aika na on kävijämäärä kasvanut n. 6000 kävijällä ( v. 2023 n. 27000 kävijää). Ymmärrän jos vähentyminen olisi ollut tätä luokkaa, niin asia olisi ollut osoitettavissa toisin. Mielestäni ei hyvään hallintotapaan kuulu esittää asioita päättäjille ”mutu” tuntumalla tähän tapaan, että ”kävijämäärät ovat vähenemässä”.. Mitä tulee tilavuokriin, niin ylläpitoon menee n. 23000 euroa/vuosi siitä huolimatta. Talotoimi jää saamatta tuon vuokran osuuden 75 372 euroa/vuosi, Tämä tietenkin pienentää kirjastotoimen budjettia, mutta samalla pienentää Talotoimen tuloja tuon summan verran vuositasolla. joten todelliset säästöt ovat minimiluokkaa. Katsonkin näin ”pimeinä”-aikoina, että kirjasto on yksi yhteisöllinen kokoontumispaikka. Historian mukaan, kun kirjasto rakennettiin 1929, niin heti 1939 se aiottiin lopettaa, seuraavaksi se päätettiin lopettaa sodan aikana 1942 ja sijoittaa sinne suomenkielinen ammattikoulu. Silloin valtuusto VBLn mukaan ärähti ja sanoi: BRÄNDÖ BIBLIOTEK BORDE ICKE RÖRAS!, (Palosaaren kirjastoon ei kosketa!) seuraavaksi vuosina 2015 ja 2019 taasen sama rumba. Ja nyt jälleen 2024. Teatteri voisi saada tästä farssin ainekset. ”Ollako vai eikö, siinä pulma”. Tänä vuonna kirjasto on 95 vuotta vanha. Täytyy muistaa, että Palosaari on populaatioltaan Isonkyrön kokoinen asumislähiö, ja jos otetaan mukaan Gerby ja lähialueet, niin alueen asukasmäärä kasvaa huimasti. Kirjastobussi ei koskaan pysty korvaamaan Palosaaren kirjastoa. Kerrotaan, että kaupunginkirjasto on 2 kilometrin päässä. Kysyn vaan liikuntaesteisten ym kohdalta, että pitääkö bussin alkaa kuljettamaan väkeä kirjastoon Palosaarelta? Autolla matkaan menee Palosaarelta n. 5-6 minuuttia, eri asia on saako sieltä parkkipaikkaa. Esimerkkinä Sun domin alueelta kaupunginkirjastoon ajaa autolla vaivaiset 11 minuuttia. Vaasan kaupunki markkinoi asioitaan seuraavalla otsikolla ilmoittaessaan asioista mediassa ”Mahdollisuus vai kuttaa”, mitä se tarkoittaa, sitäkö, että hyväksytään tuosta vaan kaikki mitä esitetään kansalaisille ja jopa päättäjille!

Heimo Hokkanen Kaupunginvaltuutettu

Palosaaren Pormestari

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Kansalaisadressin luovutus. Palosaaren Pormestari Heimo Hokkanen luovuttaa adressin ministeri Joakim Strandille "kohutun" kirjaston edessä kesällä 2024.

Palosaaren kirjaston tilanteesta äänestettiin marraskuun budjettikokouksessa 2024. Lopputilanne oli tämä. Kirjasto jatkaa toimintaa. Puolesta olevat ovat vihreällä palkilla merkitty ja lopettamisen puolella punaisella merkitty. 32 oli puolesta ja lopettamisen kannalla 23. Kuten kuvasta näkyy Kokoomuksen ryhmä oli yksimielisesti sitä mieltä, että Palosaaren kirjasto täytyy lopettaa. Kirjasto täytti vuonna 2024 95 vuotta. Tämä oli viides kerta kun kirjastoa oltiin lopettamassa!

Talouskuria Vaasalaiseen kuntatalouteen 2021

Onhan sitä talouskuria saatukin, ja seuraavan vaalikauden aikana vaasalaisilla päätöksentekijöillä on suuria haasteita edessä, jotta voisivat talouskuria hoidella. Jos haasteita on ollut nytkin kuluvalla kaudella, niin, niitä tulee riittämään seuraavan neljänvuoden aikana ihan tarpeeksi. Alijäämän kattamiseen on keskityttävä ihan tosissaan - vai pelastaako Korona-avustukset tilanteen?. Vaasan väestöllinen kasvu on ollut heikkoa. Syitä on yritetty selvitellä monin eri tavoin. Totta kuitenkin on, ettei Vaasa ole pystynyt vetämään kansalaisia muilta paikkakunnilta, vaikka olemme sijoittaneet moniin eri vetonauloihin. Näiden investointien perusteluina on ollut, että näillä ”urheilumagneeteilla” väkeä tulee. Urheiluinvestoinnit ovat vuosien varrella merkinneet kymmenien miljoonien investointeja. Kaikki investoinnit on kuitenkin rahoitettu lainarahalla. Nyt putkessa on laivan tuloa odotellessa satamainvestoinnit, joita on tehtävä, että kaikki saadaan toimimaan myös sataman osalta. Näistä investoinneista, joista puhutaan jopa 20 miljoonasta, ei etukäteisaavistusta kovinkaan ollut virkamiehilläkään, saati sitten luottamushenkilöillä. Päättäjät ovat puun ja kuoren välissä. Tehtävä on tuo ja tuo, että saadaan toiminnat satamassa pelaamaan laivan tuloon mennessä. Samaan aikaan on alkanut jälleen keskustelu siltojen rakentamisesta Ruotsiin? Huh, huh.
Wasa Stationin kohtalo on ollut pitkään riippuvainen kumppaneiden löytämisestä projektiin. Itse Vaasan kaupungin ei pitäisi sijoittaa kyseiseen rakennelmaan latiakaan. Kaupungintalo konserttisalina varmaankin riittää edelleen tuohon tarkoitukseen. Vai myydäänkö kaupungintalo rahapulassa pois? Vaasan kokoinen kaupunki ei ”kestä” monia kauppakeskusalueita. Vai kestääkö?. Keskusta-alue kuihtuu ja siirtymää Kivihakaan ja pois tori-alueen läheisyydestä lisääntyy. Samaan aikaan kauppayhtiöt sijoittavat superkauppoja moottoritien nurkille. Maakuntaan myös suunnitellaan uusia kauppakeskuksia, jotka syövät vaasalaisilta keskuksilta populaatiota. Kaiken kaikkiaan olemme koronan ja muutoinkin taloudellisen ahdingon aikana huomanneet, ettei edes valtio ole osallistunut kovinkaan suuresti asioittemme edesauttamiseen, tukia on tullut, mutta onko niitä tullut riittävästi? Siksi onkin syytä jatkossa keskittyä investointien priorisointiin. Nyt vallassa oleva investointivauhti jättää sivuun korjausinvestoinnit ym ja monta muutakin tärkeää investointia jotka vaikuttavat kaupunkilaisten elämään. Talouskurin keskelläkin pitäisi turvata kansalaisten peruspalvelut siten, että ne täyttää laillisuusvaatimukset. Esimerkkinä hammaslääkärijonot, siellä odotusajat venyvät liian pitkiksi. Monta muutakin esimerkkiä olisi, mutta aika näyttää miten selviämme näistä kurimuksista!?

Heimo Hokkanen
Kaupunginvaltuutettu KD

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Heimo Hokkanen:

Läpinäkyvyyttä kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden sidonnaisuuksiin

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua valtakunnantasoisten politiikkojen erilaiset sidonnaisuudet ja omistussuhteet yritysmaailmaan. Usein on keskusteltu myös kuntapäättäjien taustavaikutuksista päätöksen tekoon.

Ensi kesästä lähtien tilanne muuttuu kuntasektorilla, kun kuntalain pykälä 84 alkaa vaikuttamaan sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuteen.

Kunnan ja kuntayhtymien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden on ilmoitettava johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Ilmoitus on tehtävä myös merkittävästä varallisuudesta sekä muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa.

Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee kaupunginhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kaupunginjohtajaa, kaupunginhallituksen ja lautakuntien esittelijöitä.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Tehtävä on uusi lautakunnalle. 

Tarkastuslautakunta voi tarvittaessa kehottaa ilmoitusvelvollista tekemään uuden ilmoituksen tai täydentämään jo tehtyä ilmoitusta.

Kaupungin on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöistä muuta johdu.

Periaatteessa ilmoitusten julkistaminen on yksinkertaista: ilmoitusvelvollinen listaa sidonnaisuutensa asiakirjaan, joka laitetaan näkyviin kaupungin verkkosivulle. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on tehtävään valittu. Henkilön on myös ilmoitettava viivytyksettä sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset. Asiasta huolehtiminen onkin henkilön omalla vastuulla, että erilaiset tehtävät ym tulevat merkittyä rekisteriin.

Monissa kunnissa on jo vapaaehtoisesti aloitettu sidonnaisuuksien rekisteröinti aiemmin. Nyt kun lain mukaan pitää kaikkien merkittävässä asemassa olevien päättäjien ilmoittaa sidonnaisuudet, niin aika sitten näyttää miten hyvin tämä toimii. Lisääkö se kansalaisten luottamusta virka/luottamushenkilöihin, kun on tiedossa minkälaisia kytköksiä heillä on yrityksiin ja yhteisöihin.

Suunta on oikea, tällä lisätään avoimuutta ja luottamusta päätöksentekijöihin ja samalla hiukan lisätään  valvontaa, jollei asianomaiset itse ole sitä jääviyskysymyksissä huomanneet. Samalla voi ilmetä, että kuka saattaisi olla kiitollisuuden velassa jollekin yhtiölle tai yhteisölle toimiessaan päättäjän roolissa.

Avoimeksi sitten jää muutama seikka, että esimerkiksi mitä merkittävä varallisuus tarkoittaa? Myös ilmoituksien tekemättä jättämisestä ei ole määritelty seuraamuksia.

Käytännössä ikkuna avautuu julkiseen seurantaan merkittävässä asemassa olevien poliitikkojen ja viranhaltijoiden kytköksistä yritys- tai yhteisömaailmaan!

On sairasta säästää terveydestä

Terveydenhuollon tärkeimpinä tavoitteina pitäisi olla väestön sairastavuuserojen pienentäminen  ja elintavoista aiheutuvien terveysongelmien vähentämistä terveydenhuollon oikeudenmukaisuutta lisäämällä.  Jokaisella kansalaisella on oltava tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet päästä hoitoon sitä tarvittaessa iästä, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

Terveyspalvelut tulee järjestää koko maan kattavina julkisina palveluina, joita yksityiset palvelut täydentävät. Verorahoitteisuus takaa parhaiten kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun palvelujen käyttäjinä. Perusterveydenhoito laitetaan kuntoon merkittävällä lisäpanostuksella terveyskeskusten toimintaan.

Yksi tärkeä seikka on myös omaishoidon tuen muuttaminen subjektiiviseksi oikeudeksi tilanteissa, joissa potilas olisi ilman omaishoitoa  laitoshoidon tarpeessa. Tuen maksaminen pitäisi siirtää KELA:n hoidettavaksi, jotta sen saaminen ei ole kiinni kunnan taloudesta.

Omaishoitajien jaksamisesta olisi huolehdittava myös siten, että taataan yksi viikottainen vapaapäivä ja riittävät tukipalvelut. Omaishoitajien eläketurvaa on parannettava ja verotus on korjattava oikeudenmukaiseksi.

Heimo Hokkanen

kaupunginvaltuutettu

tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Vaasa 

Vaasa 29.6. 2010

Keskuspuisto Vaasaan

 Kaikissa suurissa ”sohoissa”- kuten New York - on keskellä kaupunkia iso keskuspuisto kaupunkilaisten ilona. Näin voisi olla myös kehittyvässä Vaasassa.

Tarkoitan tämän puiston paikaksi vanhan linja-autoaseman aluetta.  Tontille voisi rakentaa elämyspuiston istutuksineen.  Hyvänä esimerkkinä on Onkilahden ranta, joka on alkanut näyttää erinomaiselta viihtymisalueelta.

Tontilla voisi olla istutuksia, leikkivälineitä, suihkulähde ja muuta kivaa. Voisi olla myös Hyde Parkin - puhepuiston  - tapainen paikka, jossa saisi esittää mielipiteitään. Nuorisolle voisi yhdessä nurkassa olla skeittauspaikka sekä lapsille liikennepuisto.

Perustelen tätä sillä, että kaikkia tontteja kaupungissa ei kannattaisi uhrata bisnesmaailman alttarille. Kaupunkilaiset tuskin kaipaavat lisää kauppakeskuksia keskustan tuntumaan. Lähes kaikki kauppaketjut ovat jo edustettuina Vaasassa tai lähialueella.  Kaupallisena alueena kannattaisi kehittää ja ideoida Kivihaan aluetta.

Lievää mielikuvituksen käyttöä  kaupunkilaisten parhaaksi!

Heimo Hokkanen